Kevätmyrskyt ja muita kuulumisia






2.6 2019


Välillä tulee sellaisia kausia, että elämä päättää heilauttaa kaiken ylösalaisin ja pistää palaset hullunmyllyksi ja pyöräyttää pään sekaisin vielä siinä sivussa. Tämä kevät on ollut sellainen kausi. Tuntuu siltä, että jokin valtava ydinjäälautta murtui ulvahtaen ja jäälohkareet lähtivät kellumaan erilleen. 

Ehkä perusraameiltaan kaikki pysyi kutakuinkin samana, mutta silti kaikki muu muuttui ehkä myös jonkin suuren, pakottavan voiman takia. 

Olen aina pitänyt muutoksesta. Ikiliikkujaluonteena tykkään olla jatkuvasti liikkeessä ja turtuminen pelottaa. Annoin siis muutosten tulla, astuin pää edellä epämukavuusalueille ja totesin että perkele, tässähän sitä kasvamista sitten vasta tapahtuukin.


Myös blogi on kokenut muutoksia! Nimi on nyt url-osoitteen mukaisesti Kanervankukkia,ja instagramia en käytä enää laisinkaan. Eli kaikki sometus rajoittuu vain tänne ja whatsappiin, jännää!


Tänä keväänä myös useampi unelmani on toteutunut, mikä tuntuu välillä vieläkin ihan uskomattomalta! Maaliskuussa pääsin tukholmaan katsomaan Florence + The machinen keikan, milloin taisin itkeä kolme ensimmäistä kappaletta niin paljon etten edes eteeni nähnyt. Se oli mulle todella, todella iso juttu ja sen voimilla jaksoinkin taas eteenpäin kevättä. On mahtavaa, että mulla on elämässäni artisti, jonka musiikki soi jossain niin syvällä ja valaa voimaa noin paljon.

Mukaan on tarttunut myös ihan ensimmäinen tatuointi! Kanerva käsivarteen syntyi lahjakkaan Viivin käsissä (instagram @manaviivi) ja en voisi olla tyytyväisempi! Rakastan kanervaani ihan koko sydämestäni, vaikka en ole siitä vielä saanutkaan aikaiseksi otettua kunnollisia kuvia. Itse kyllä tuijotan sitä ihaillen ihan joka päivä!




Koulustressin, tulevaisuuden pohdinnan ja ympäristöahdistuksen seassa luoviessa olen saanut myös yhden jos toisen "heureka!" hetken. Joulukuussa puhuin siitä, että olen vähän eksyksissä sen kanssa mitä haluaisin tehdä tulevaisuudessa. No, en voi sanoa että sen suhteen pää olisi selkeytynyt, mutta ainakin jotain olen tajunnut. Kirjoitushommien hitaasti mutta konkreettisesti edetessä olen ymmärtänyt, että tätä todella haluan tehdä. Että kun elämässä on tällainen intohimo, ei sitä voi noin vain sivuuttaa. Kirjoittaminen vaatii rankkaa priorisointia, ja olen aina nostanut sen monen muun asian yläpuolelle, mutta vasta nyt olen ymmärtänyt kuinka hurjan tärkeää se minulle onkaan.

Vaikka elämässäni on monia asioita, jotka ovat minulle tärkeitä, kuten luonto- ja käsityöharrastukset, tämä on se ykkösjuttu. Mitä kautta päädyn mihinkin tulevaisuudessa, sitä ei voi vielä tietää, mutta kyllä minä vielä tulen kirjoittamaan myös täysipäiväisesti. Vaikka tänä keväänä olen joutunut myös pistämään oman jaksamiseni kaiken muun yläpuolelle ja en ole ehtinyt kirjoittaa niin paljon kuin olen halunnut, sen merkitys minulle on kyllä käynyt vielä selvemmäksi. Tuntuu ihan hullulta, että Leskien laulu on ollut jo miltei kolme vuotta kestävä projekti! Siinä huomaa todella selkeästi, kuinka paljon olen kehittynyt kirjoittajana, ja myös kirjan suunnittelu alkaa olla prosessina jo tutumpi. En malta odottaa, että koko raakateksti on tehtynä ja pääsen editoimaan sekä uudelleenkirjoittamaan alkupään lukuja! Tästä aiheesta saatan tehdä vielä kokonaan erillisen postauksen.
Maailman paras teekuppi, jonka ystävä löysi kirppikseltä!

Tämä kevät on opettanut ajanhallintaa, pakon edessä. Suurin stressinaiheuttajani on ollut kiire, kun tekemistä on aina enemmän kuin käsiä ja kaiken pitäisi silti maagisesti hoitua täydellisesti. harjoiteltavaa vielä riittää, mutta olen oppinut arvioimaan paremmin omaa aikaani ja jaksamistani. Olen myös oppinut hakemaan apua, kun sitä aidosti tarvitsen. Mielenterveysasioistaan huolehtiminen on super tärkeää ja tämä kevät olisi ollut paljon vaikeampi, jos en olisi mennyt uupumuksen iskiessä ammattilaisen puheille. Mindfulnes-jutut, kuten kutominen ja maalaaminen, sekä jooga ja lenkkeily ovat auttaneet tosi paljon!


Viola luonnollisessa ympäristössään





   
Pääsisäisenä olin Violan luona pohjoisessa, ja myös siellä viimeisenä iltana värähdytti tajunnan hetki.  Olen tällä hetkellä sellaisessa hiukan kummallisessa välitilassa, että en tunne olevani kotona oikein missään. On paikkoja missä asun, mutta ne eivät tunnu yhtä paljon kodilta kuin joskus ennen. Tuona pääsiäisenä tuntui kuitenkin hyvin paljon kodilta ja kenties taas yksi tulevaisuuden polku avautui.


Leiskuvat takut, silloin kun ne vielä olivat päässä





























Tällä hetkellä tuntuu, että mulla on elämässäni juuri sellaisia ihmisiä, mitä olen kaivannutkin! Oon tosi onnellinen ihmisistä, joiden kanssa olen viettänyt kevättä. Siellä on muutama ihan erityinen tyyppi, jotka piristää päivää välittömästi kun heidät näkee ja oon varma että kesä tulee myös olemaan täynnä seikkailuita, retkeilyä, leirielämää ja muurinpohjalettuja.

Pakko vielä laittaa yksi kuva talvelta! Kansallispukurakkautta Tiian kuvaamana
Keväällä on tullut luettua paljon ja hyvä kirjoja! Olen mukana Nuori Aleksis-raadissa, joten olen lukenut läpi vuonna 2018 kirjoitettuja kirjoja. Kaksi kirjaa nousivat kuitenkin kevään 2019 ykkösiksi!
1. Viiden meren kansa- Risto Isomäki. Tietenkin historiafriikkinä ja erityisesti muinaissuomesta kiinnostuneena tämä oli oikea kultakimpale! Useista pienistä tarinoista koostuva kirja kuljettaa mukanaan läpi historian aallokon, missä lähdetään ihan jääkaudelta lähtien. Huumaavaa, metsäntuoksuista kirjoitusta!
2. Huomioita neuroottiselta planeetalta- Matt Haig. TÄSSÄ on kirja joka tiivisti kaikki ajatukseni sosiaalisesta mediasta! Koskettava ja uskomattoman osuva, sopivan ironinen ja terävä kirja joka itse asiassa vaikutti paljon päätökseeni lähteä instagramista. Suuri suositus jokaiselle digiajassa elävälle!

Kevään elokuva on itse asiassa ohjelma, mutta se oli nyt ihan pakko valita: Muumilaakso. Kyllä kyllä ja kyllä, joka maanantai päivä piristyi reippaasti kun avasi areenan ja uusi jakso odotti<3 Mielestäni uusi sarja on mahtava sovitus muumeista, animaatio kaunista ja tarinankerronta sydäntälämmittävää. (Kuka nyt ei rakastaisi Olavi Uusivirta- Nuuskamuikkusta!)


Kirpputorilta löydetty uusi lempipaitani!
Kevään 2019 biisit: Koska näin upean Florencen, tietenkin hän on myös tämän kevään teemabiisin tekijä! Itse asiassa kyse on Game of thronesissa esiintyneestä biisistä- Jenny of Oldstones. Mitä tähän voi sanoa, kun biisi on kaunis ja lauluääni vielä kauniimpi, oon ihan myyty!
Toinen iloinen albumiyllätys tuli Vildá- duon soittajilta Hildá Länsmanilta ja Viivi Maria Saarenkylältä! Heidän albuminsa Vildaluodda On menevä herkullinen yhdistelmä joikua ja harmonikkapainotteista kansanmusiikkia, ihan mahtava ja piristävä kokonaisuus! <3




Kevään tuoksu: Kaikki sitrus! Mandariinit, sitruunat, appelsiinit...Loskassa rämpiessä olen pitänyt taistelutahtoa yllä kesäisillä tuoksuilla ja juomilla.



Loppukevään miete: Taisin kirjoittaa miltei joka päivä päiväkirjaan sanat "Kyllä tää tästä" ja niinhän se sitten menikin. Selvittiin kunnialla tänne ja nyt olo on uupunut mutta onnellinen. Lapissa kirjoitin seuraavan runonpätkän: 
"Aurinko sydämessä,
päivänpaiste hymyssä,
mutta sormenpäissä,
sielussa,
myrskytuulet,
Ukkonen"


<a href="https://www.bloglovin.com/blog/20009787/?claim=m4c8pw3jat9">Follow my blog with Bloglovin</a>





Kommentit

  1. Moi! Hei meillä jäi juttelut kesken instagramissa ja mun pitäis saada sut kiinni 😁 tätä se teettää! Voitko laittaa mulle vaikka sähköpostia?

    T. Takku
    hintikka.louhi@gmail.com

    VastaaPoista
  2. Why gambling is so profitable in Las Vegas? - Dr.CMD
    gambling, or simply 의정부 출장샵 the opportunity of 군산 출장안마 playing the casino games in Las 여수 출장샵 Vegas,” says Dr. George Kahan, Ph.D., 통영 출장안마 the director of the University of Nevada 부산광역 출장마사지

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit